Opiskelijan tärkein vakuutus
Voiko vakituinen työpaikka tai oma ammattiala tuntua niin turvalliselta, ettei työttömyysturvaa tarvitse miettiä? Tätä pohtii myös moni opiskelija valmistumisen kynnyksellä. Työelämän viime vuosien muutokset ovat osoittaneet, että yllätyksiä voi tulla kenelle tahansa. Tässä asiantuntija-artikkelissa tarkastellaan, miksi työttömyyskassan jäsenyys on ennen kaikkea varautumista tulevaan.
Näin syksyn kynnyksellä opinahjot avaavat ovensa, ja sisään astuu Suomen tulevaisuus. Oli sitten peruskoulun ekaluokkalainen tai yliopistolla lisensiaattityötään viimeistelevä, yksi asia yhdistää: se tulevaisuus, se tuntuu joka vuosi olevan yhtä suuren sumuverhon takana.
Korkea-asteen tutkinto tuo tutkitusti edelleen vakautta tulevaisuuteen. Työllistyminen Suomen työmarkkinoilla on helpompaa maisterintutkinto takataskussa kuin ilman. Vaan voitko olla varma, että pystyt työllistymään suoraan valmistumisen jälkeen? Osaatko ajoittaa sen juuri sopivasti nousukauden keskikohtiin, jolloin varmimmin työmarkkinat vetävät? Vai käykö kuten minulle aikoinaan; valmistumisvuotenani oli myös lakimuutoksen takia sadoilla, ellei tuhansilla ns. ikuisilla opiskelijoilla viimeiset hetket saada tutkinto ulos. Kuin pisteenä tämän iin päällä samana vuonna Suomen saavutti finanssikriisin laukaisema lama. Niin minäkin, hyvin työllistänyttä alaa lukenut tuore maisteri, ihmettelin, miten tässä näin kävi: ei töitä missään, harjoittelijan paikasta sai kilpailla tohtorien kanssa.
Tuntuuko tutulta? Tästä on jo kohta 20 vuotta, ja silti muutaman yksityiskohdan muuttamalla oma valmistumistarinani voisi olla viime vuodelta.
Historia ei välttämättä toista itseään, mutta kovasti se rimmaa. Siksi ehdottomasti tärkeimpiä toimia, mitä opiskelijana voit tehdä tulevaisuutesi varalle, on liittyä kassaan. Miten niin, voit kysyä. Ja sitä varten olen täällä tänään! Kerron myös, miksi varsinkin Ote on sinulle oikea kassa.
Väite 1: eihän opiskelijana voi liittyä!
Opiskelu on jännä elämänvaihe. Se alkaa ja päättyy joskus, mutta välissä voi tapahtua vaikka ja mitä. Palkansaajakassaan liittymisen ainoa universaali edellytys on palkkatyössä oleminen. Korkea-asteen opiskelijana voit liittyä kassaan heti ensimmäisenä päivänä, kun olet työssä. Eikä tähän vaadita mitään erityistä työtä; mikä tahansa palkansaajana tehty työ on kelpoista! Työn ei siis tarvitse liittyä mitenkään opiskelemaasi alaan. Otteen jäseneksi voit hakea jo silloin, kun työsopimus on allekirjoitettu. Merkitse vain jäsenhakemukseen, että haet jäsenyyttä työsuhteen ensimmäisestä päivästä alkaen.
Väite 2: se on kamalan kallista!
Otteen jäsenyys on Suomen edullisimpia vakuutuksia. Totta on, ettei sitä ilmaiseksi saa. Vaan ei se kovin kallista ole, varsinkaan kun huomioidaan potentiaalinen etu. Jos olet jo Ote- liiton opiskelijajäsen, työskentelyajalta jäsenmaksusi ovat korkeintaankin samat kuin muilla työssäkäyvillä. Kun työsi päättyy ja jatkat opintoja, liitoilta saa alennetun jäsenmaksun.
Ote-kassan jäsenmaksu on tänä vuonna 63 € koko vuodelta, ja kun liityt Otteeseen liittosi kautta, kassan jäsenmaksu sisältyy liiton jäsenmaksuihin.
Väite 3: mitä hyötyä jäsenyydestä on minulle opiskelijana? Ansiosidonnaiselle pääsy on vaikeaa!
Totta, vuonna 2024 työttömyysturvalakia muutettiin siten, että oikeus etuuteen vaatii 12 kuukauden jäsenyys- ja työssäoloehdon täyttymisen. Jäsenyysehto kertyy sinulle kuitenkin yhtenäisesti ensimmäisestä jäsenyyspäivästä. Jos liityt tänään ja valmistut kahden vuoden päästä, olet kerryttänyt jäsenyysehdon kahteen kertaan.
Työssäoloehtoa kerrytät jokaisesta kuukaudesta, jolta sinulle maksetaan palkkaa vähintään 930 euroa. Työskentelyn ei tarvitse olla yhdenjaksoista. Esimerkiksi, viiden vuoden opintojen aikana, vaikka olisi joka kesä töissä vain 3 kuukautta, kerryttää työssäoloehdon täyteen ennen opintojen päättymistä.
Jos kävisikin niin, ettet löydä työtä heti valmistumisen jälkeen, ajoissa kassaan liittyminen voi turvata toimeentulosi. Normaalisti 12 kuukauden työssäoloehto pitäisi kerryttää 28 kuukauden eli reilun kahden vuoden kuluessa. Mutta päätoimisen opiskelun aika pidentää tätä tarkastelujaksoa jopa yhdeksään vuoteen. Joten toimeentulosi on turvattu valmistumisen jälkeen, vaikka opintosi venähtäisivät!
Väite 4: tuloni ovat liian pienet, Kela maksaa kuitenkin saman verran!
Nykyään on mahdollista saada ansiosidonnaista päivärahaa, joka on samansuuruinen kuin yleistuki. Niin käy, jos koko työssäoloehto täyttyy alle 1000 euron kuukausista. Jo kuuden kuukauden kokoaikainen työ nostaa todennäköisesti päivärahan sellaiselle tasolle, jolla yleistuki on pienempi.
Katsotaan asiaa käytännössä. Kelan yleistuki on bruttona tänä vuonna 37,21 € per arkipäivä, eli keskimäärin noin 800 € kuukaudessa. Tuesta otetaan vielä ennakonpidätys.
Ansiopäivärahan määrä lasketaan 12 työssäoloehdon täyttävän kuukauden tulosta. Keskimääräinen kassojen maksama täysi päiväraha vuonna 2025 oli bruttona 77 € päivässä, eli 1 654 € kuukaudessa. Alle 30-vuotiaille maksetut päivärahat ovat pienempiä, koska palkatkin ovat matalampia työuran alussa. Silti keskimääräinen ansiopäiväraha on nuorillakin noin 60 € per arkipäivä. Ero yleistukeen on siis aivan kouriintuntuva!
Silti keskimääräinen ansiopäiväraha on nuorillakin noin 60 € per arkipäivä. Ero yleistukeen on siis aivan kouriintuntuva!
Ansiosidonnaisella on myös muita etuja yleistukeen nähden. Yleistuki on niin pieni, että iso osa sen saajista joutuu hakemaan toimeentulotukea. Viimesijaisena tukena toimeentulotuen määrää ja edellytyksiä on jatkuvasti kiristetty. Ansiosidonnaista saavat muodostavat THL:n tilastojen mukaan vain 1-2 % toimeentulotuen saajista. Samaan aikaan jopa kolmannes työmarkkinatuen, yleistuen edeltäjän, saajista on historiallisesti saanut myös toimeentulotukea. Ja etuutena toimeentulotuki on tunnetusti passivoiva.
Väite 5: mutta onhan se hankalaa
Kassaan pitää liittyä erikseen, tämä on totta. Liittyminen ei kuitenkaan ole sen vaikeampaa kuin vaikkapa liikennevakuutuksen ottaminen. Kassaan liittymiset käsitellään aina kassassa, vaikka täyttäisit hakemuksen liittosi jäsensivuilla. Tietosi välitetään meille Otteeseen. Koska tutkimme aina erikseen jäsenkelpoisuuden, ilmoitathan aina selkeästi vähintään työnantajasi ja työsuhteesi alkamispäivän. Kysymme myös tarvittaessa lisätietoja, useimmiten suojatulla sähköpostilla tietosuojasyistä. Seuraa sähköpostiasi ja vastaa, jos ”Sinulle on Turvapostia” kilahtaa saapuneisiin!
Jäsenyyden ylläpito on myös helppoa; maksat vain jäsenmaksusi! Liiton jäsenmaksu sisältää kassan maksun, kun olet liittynyt liittosi kautta. Pelkästään kassan jäsenenä sinulle lähetetään lasku vain kerran vuodessa. Jos lasku katoaa tai unohdat maksaa, kirjautumalla liittosi jäsensivuille tai, vain kassan jäsenenä, Otteen verkkoasiointiin, saat laskun tiedot.
Väite 6: minun alallani on työvoimapula, en tule tarvitsemaan ansiopäivärahaa
Ihanaa, että luottoa tulevaisuuteen löytyy! Työttömyyskassan jäsenyyttä kannattaakin ajatella vakuutuksena; en minäkään maksa kotivakuutusta, koska odotan vahinkoa tapahtuvaksi. Luotan siihen, että vaikkapa vesihanani ovat kunnolla asennetut.
Mutta en voi vaikuttaa siihen, nukahtaako naapurini suihkuun. Tai lentääkö ohikulkevasta rekasta kivi ikkunaan. Vanha sanonta ”vahinko ei tule kello kaulassa” pätee edelleen. Siksi pidän kotivakuutukseni voimassa.
Viime vuosina työmarkkinoilla on tapahtunut useampikin shokki; tilanteita, joiden harva kuvitteli olevan edes mahdollisia. Koronapandemian alussa lomautuksia tuli myös aloille, joilla muuten oli erittäin turvattu työllistyminen. Ukrainan sota ja sitä seuranneet Venäjän pakotteet kuristivat henkihieveriin kokonaisia toimialoja, jotka perustuivat ikuisena pidettyyn idänkauppaan. Viime vuosina valtion ja kuntien säästötoimenpiteet ovat johtaneet vaikeampaan työllistymiseen niilläkin aloilla, joihin vielä viisi vuotta sitten ohjattiin pitkäaikaistyöttömiä kouluttautumaan. Muistatko vielä aikaa, kun ”sairaanhoitoalalta löytyy aina töitä”?
Mistä tiedän, olenko kassan jäsen?
Hyvä kysymys, ja tämä ei olekaan aivan yksinkertainen asia. Vuosien varrella käytännöt ja työvälineet ovat muuttuneet. Nykypäivänä liittoon kuin liittoon liittyessä kysytään lomakkeella erikseen halua liittyä myös kassaan. Tällöin toki pitää olla jäsenkelpoinen, eli käytännössä työsuhteessa. Otteen jäseneksi pääset, kun opiskelet mitä tahansa kolmannen asteen tutkintoa, ja olet palkkatyössä.
Otteen jäseneksi pääset, kun opiskelet mitä tahansa kolmannen asteen tutkintoa, ja olet palkkatyössä.
Helpoin tapa tietää, oletko kassan jäsen, on jäsenmaksulasku. Kassan jäsenyydestä maksetaan aina, ja jos et ole maksanut jäsenyydestäsi mitään, et voi olla jäsen. Myös silloin, kun lasku tulee liiton kautta, näet maksettavasta määrästä, onko laskulla mukana kassan jäsenyys. Yleensä myös liiton jäsenpalveluihin kirjautumalla näet jäsenyytesi tilanteen. Pelkästään kassan jäsenenä voit kirjautua Otenettiin; lähtökohtaisesti jos kirjautuminen onnistuu, olet jäsen.
Kuka jättää liittymättä kassaan?
Työttömyyskassojen yhteisjärjestö TYJ rahoitti viimeisimmän tutkimuksen vuonna 2021 siitä, minkälaiset palkansaajat eivät ole kassojen jäseniä. Tutkimusaineistona oli Tilastokeskuksen rekisteritiedot vuosilta 2004-2017. Vaikka data on jo kymmenen vuotta vanhaa, trendit ovat mielestäni edelleen päteviä. Jos jotain, tilanne on itse asiassa huonompi kuin silloin.
Julkisista tilastoista löytää sekä työllisten että työttömyyskassojen jäsenenä olevien määrän vuositasolla. Vuonna 2025 jopa 26 % työllisistä ei kuulunut mihinkään kassaan. Vertailun vuoksi, vuonna 2017 kassaan kuulumattomia työllisiä oli 21 %, ja vuonna 2011 vielä vähemmän, eli 19 %. Samaan aikaan vakituisissa ja kokoaikaisissa työsuhteissa olevien osuus on vähentynyt. Toisin sanoen, mitä useampi tarvitsisi työttömyyskassan jäsenyyden tarjoamaa taloudellista turvaa, sitä vähemmän jäseneksi on haettu. Mistä on kyse?
Tutkimuksen tuloksissa erottui selkeitä eroja kassaan kuuluvien ja kuulumattomien välillä. Alle 25-vuotiaat olivat reilusti muita ikäluokkia todennäköisemmin työttömyyskassojen ulkopuolella, samoin määräaikaisissa, osa-aikaisissa ja pienipalkkaisissa töissä olevat. Naiset kuuluivat todennäköisemmin kassaan kuin miehet. Kassan jäsenyyden todennäköisyys kasvoi koulutustason noustessa.
Tyypillisesti kassojen ulkopuolelle jäävä on noin 22-vuotias ja ilman valmista tutkintoa. Hän asuu kaupungissa, tekee määräaikaista tai osa-aikatyötä yksityisellä sektorilla, palvelualalla ja pienessä, alle 50 työntekijän toimipaikassa. Kuulostaapa paljon opiskelijalta. Älä siis jätä toimeentuloasi sattuman varaan. Hae jäsenyyttä heti ensimmäisestä työpäivästä!
Mirka Räinä
jäsenyysasiainpäällikkö
