Oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan
Ansiosidonnainen päiväraha turvaa toimeentuloa työttömyyden tai lomautuksen osuessa kohdalle. Jotta päivärahaa voidaan maksaa, tulee työnhakijan täyttää tietyt ehdot, kuten jäsenyys- ja työssäoloehdon täyttyminen ennen työttömyyden alkamista. Tältä sivulta löydät tietoa siitä, milloin oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan syntyy.
Ansiosidonnaisen päivärahan edellytykset
Oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan edellyttää muun muassa, että
- olet ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi työvoimaviranomaiselle ja haet kokoaikatyötä. Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä, sillä työnhakua ei saa voimaan takautuen
- olet iältäsi 18-64 -vuotias (tai 18-67 -vuotias, jos kyseessä lomautus tai lomautukseen rinnastettava tilanne)
- täytät jäsenyysehdon
- täytät työssäoloehdon jäsenyysaikanasi
Jos jäsenyys- ja työssäoloehto eivät täyty, selvitä Kelasta, voiko sinulla olla oikeus peruspäivärahaan tai työmarkkinatukeen.
Mikä on jäsenyysehto?
Jäsenyysehdolla tarkoitetaan sitä, että sinun pitää olla työttömyyskassan jäsen vähintään 12 kuukauden ajan, ennen kuin sinulla voi olla oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan.
Jäsenyysaikaan voidaan laskea mukaan myös toisen työttömyyskassan jäsenyysaikaa, jos olet liittynyt kassamme jäseneksi kuukauden sisällä edellisen kassajäsenyyden päättymisestä. Lisäksi aiemman kassan jäsenmaksujen tulee olla maksettu jäsenyyden loppuun saakka. Lisätietoa kassamme jäsenyydestä voit lukea kohdasta Jäsenyys.
Esimekki jäsenyysehdon täyttymisestä
Irma on liittynyt työttömyyskassa Otteen jäseneksi 1.4.2026. Hänen 12 kuukauden jäsenyysehtonsa täyttyy 31.3.2027, joten jäsenyysehdon puolesta hänellä voi olla oikeus päivärahaan aikaisintaan 1.4.2027 alkaen.
Mikä on työssäoloehto?
Työssäoloehdon täyttymisellä tarkoitetaan sitä, että sinun on pitänyt työskennellä riittävän pitkään ja saada työstä riittävän suurta palkkaa, jotta oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan voi syntyä.
Työssäoloehdon pituus on 12 kalenterikuukautta, ja sen on kerryttävä 28 kuukauden tarkastelujakson sisällä. Työssäoloehdon ei tarvitse kertyä yhdenjaksoisesta työstä, vaan sitä voi kerryttää pätkissä.
Työssäoloehto kertyy työstä maksettavan palkan perusteella (2.9.2024 alkaen). Jotta palkkaa voidaan huomioida mukaan työssäoloehtoon, tulee sen olla ansaittu työsuhteessa ja sen on oltava vähintään työehtosopimuksen mukainen, tai jos työehtosopimusta ei ole, vähintään 1463 euroa kuukaudessa vuonna 2026 (1430,00€/kk vuonna 2025).
Miten työssäoloehto kertyy?
Työssäoloehto kertyy yleensä palkanmaksupäivän perusteella, eli esimerkiksi 31.1.2026 maksettu palkka kerryttää tammikuun työssäoloehtoa. Alla olevasta taulukosta näet, miten työssäoloehto kertyy.
| Maksettu palkka / kalenterikuukausi | Kertynyt työssäoloehto |
|---|---|
| vähintään 930€ | 1 kuukausi |
| alle 930€, mutta vähintään 465€ | puolikas kuukausi |
| alle 465€ | työssäoloehtoa ei kerry |
| Maksettu palkka / kalenterikuukausi | Kertynyt työssäoloehto |
Työssäoloehtopalkkaan huomioidaan työ- tai virkasuhteesta ansaittu, niin sanottu vakiintunut palkkatulo, jota on esimerkiksi aikapalkka, erilaiset lisät (kuten iltatyö-, lauantai- ja henkilökohtainen lisä), verolliset luontois- tai henkilökuntaetuudet ja verolliset kustannusten korvaukset. Sen sijaan esimerkiksi lomarahoja ja -korvauksia ei huomioida mukaan työssäoloehtopalkkaan. Yritystoiminnan tulot eivät kerrytä palkansaajakassassa työssäoloehtoa, mukaan lukien toimeksiantosuhteesta saatu palkka.
Työssäoloehto voi kertyä kokonaisista ja puolikkaista kuukausista. Kaksi puolikasta työssäoloehtokuukautta muodostavat yhden työssäoloehtokuukauden. Puolikkaiden kuukausien ei tarvitse olla peräkkäin.
Työssäoloehto kertyi 1.9.2024 saakka kalenteriviikon aikana tehtyjen työtuntien perusteella. Jos työssäoloehtoon huomioidaan mukaan työssäoloehtoviikkoja 2.9.2024 edeltävältä ajalta, muutetaan ne vastaamaan työssäoloehtokuukausia siten, että 1-2 viikkoa muodostaa puolikkaan kuukauden ja 3-4 viikkoa kokonaisen kuukauden.
Esimerkki työssäoloehdon kertymisestä kokonaisina ja puolikkaina kuukausina
Iida on liittynyt kassan jäseneksi 1.6.2025 aloitettuaan osa-aikaiset kesätyöt. Kesän jälkeen hän siirtyy kokoaikatyöhön ajalle 1.8.2025 – 30.6.2026.
Iidalle maksetaan kesätyöstä palkkaa 30.6.2025 yhteensä 765€ ja 31.7.2025 yhteensä 900€. Kokoaikatyöstä hänelle maksetaan joka kalenterikuukausi 3500€ 1.8.2025 alkaen. Iidan 12 kalenterikuukauden työssäoloehto kertyy:
- puolikas kuukausi kesäkuulta 2025
- puolikas kuukausi heinäkuulta 2025
- kokonainen kuukausi ajalta 1.8.2025 – 30.6.2026 (yhteensä 11 kuukautta)
Iida hakee ansiosidonnaista päivärahaa 1.7.2026 alkaen. Hänen työssäoloehtonsa täyttyy, sillä kesätöistä hänelle kertyy yksi kokonainen kuukausi ja kokoaikatyöstä yhteensä 11 kuukautta.
Työssäoloehdon kertymisen poikkeuksia
Alla on listattu tilanteita, joissa työssäoloehto kertyy yllä mainitusta poikkeavalla tavalla.
26 kalenteriviikon työssäoloehto
Työssäoloehdon pituus oli 1.9.2024 saakka 26 kalenteriviikkoa. Tuolloin työssäoloehto ei myöskään kertynyt työstä maksetun palkan perusteella, vaan kalenteriviikon aikana tehtyjen työtuntien perusteella.
Työssäoloehtoa kertyi yksi kalenteriviikko, jos olit kalenteriviikon aikana tehnyt vakuutuksenalaista palkkatyötä
- vähintään 18 tuntia, tai
- vähintään 8 tuntia, jos kyseessä oli opetustyö
Työstä maksettavan palkan piti myös olla työehtosopimuksen mukaista, tai jos jos työehtosopimusta ei ollut, vähintään 1399,00€/kk (vuonna 2024).
26 viikon työssäoloehtoa noudatetaan edelleen, jos hakijan työssäoloehtoon ei huomioida yhtään aikaa 2.9.2024 alkaen.
Palkkatukityö
Palkkatukityö 2.9.2024 lähtien
2.9.2024 jälkeen alkanutta palkkatukityötä voidaan hyväksyä työssäoloehtoon vain, jos palkkatuki on myönnetty henkilölle, joka
- on alentuneesti työkykyinen, tai
- on täyttänyt 60 vuotta ja on ollut työtön vähintään 12 kuukautta palkkatuen myöntämistä välittömästi edeltäneiden 14 kuukauden aikana
Ensimmäisten 10 kuukauden aikana palkkatukityö ei kuitenkaan vielä kerrytä työssäoloehtoa. Nämä ensimmäiset 10 kuukautta kuitenkin pidentävät 28 kuukauden tarkastelujaksoa. Tämän jälkeen kertyneistä työssäoloehtokuukausista luetaan työssäoloehtoon 75%.
Palkkatukityö 1.9.2024 saakka
Viimeistään 1.9.2024 alkaneessa palkkatuetussa työsuhteessa työssäoloehtoa kerryttää pääsääntöisesti 75 prosenttia työsuhteen ajasta. Siltä osin kuin palkkatuettua työtä ei voida lukea työssäoloehtoon, työ katsotaan työssäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujaksoa pidentäväksi ajaksi.
Edellä säädetystä poiketen, jos palkkatuettu työ on järjestetty ikääntyneitä koskevan työllistämisvelvoitteen perusteella, työssäoloehtoon luetaan kaikki työssäoloehdon täyttävät kalenteriviikot kyseisen työsuhteen ajalta.
Velvoitetyö ja -palvelu
Lakimuutoksen myötä työllistämisvelvoite lakkaa, jos velvoite alkaa 2.9.2024 tai sen jälkeen. Jos velvoite on kuitenkin syntynyt viimeistään 1.9.2024, voi velvoitetyö tai -palvelu alkaa sen jälkeenkin. Velvoitetyö ja -palvelu täyttävät työssäoloehtoa täysimääräisesti ja työssäoloehdon pituus on tällöin 6 työssäoloehtokuukautta.
Osittainen hoitovapaa, osatyökyvyttömyyseläke, vuorotteluvapaa, osa-aikalisä
Jos olet ollut osittaisella hoitovapaalla eikä työssäoloehtosi ole täyttynyt kokonaisuudessaan osittaisen hoitovapaan päättymisen jälkeiseltä ajalta, lasketaan ansiosidonnaisen päivärahan perusteena oleva palkka yleensä palkoista ennen osittaisen hoitovapaan alkamista.
Edellä mainittua noudatetaan myös silloin, jos olet ollut osatyökyvyttömyyseläkkeellä, vuorotteluvapaalla tai jos olet saanut osa-aikalisää.
Päivärahan perustepalkka lasketaan siltä ajalta, jona työssäoloehto on täyttynyt työttömyyskassan jäsenyysaikana. Perustepalkka voidaan määritellä osa-aikaeläkkeen tai muun vastaavan tilanteen alkamista edeltävältä ajalta vain, jos henkilö on ollut kassan jäsen ja täyttänyt työssäoloehdon kyseisen tilanteen alkaessa.
Jos kassan jäsenyys on alkanut vasta osa-aikaeläkkeen tai muun vastaavan tilanteen aikana ja työssäoloehto on täyttynyt tämän aikaisen työskentelyn perusteella, perustepalkka määräytyy tältä ajalta saadun palkan perusteella.
Perheyrityksessä työskentely ilman omistusosuutta
Perheensä omistamassa yrityksessä työskentelevä henkilö, joka ei omista yritystä henkilökohtaisesti, katsotaan työttömyysturvassa palkansaajaksi. Yrittäjän perheenjäsenen työskentely perheyrityksessä kerryttää työssäoloehtoa pääsääntöisesti samoin edellytyksin kuin muillakin palkansaajilla.
2.9.2024 alkaen perheyrityksessä työskentelevien työssäoloehto ja jäsenyysedellytys ovat pituudeltaan 12 kuukautta. Ennen 1.9.2024 työssäoloehdon pituus oli 52 viikkoa. Työssäoloehdon pituus säilyy 52 viikkona niin kauan kuin työssäoloehdossa huomioidaan yksikin perheyrityksessä kertynyt työssäoloehtoa kerryttävä viikko ajalta ennen 2.9.2024.
Perheyrityksessä kertyneitä, työssäoloehdon täyttäviä kalenteriviikkoja ei voida muuntaa uuden lain mukaisiksi työssäoloehtokuukausiksi. Työssäoloehtoa kertyy perheyrityksessä edelleen työtuntien perusteella, ja työssäoloehdon kertymisen edellytyksenä on vähintään 18 tunnin työskentely viikossa.
Voiko 28 kuukauden tarkastelujaksoa pidentää?
Työssäoloehdon tulee täyttyä 28 kuukauden tarkastelujakson sisällä, ja tätä tarkastelujaksoa voi pidentää hyväksyttävästä syystä enintään 7 vuotta. Hyväksyttäviä syitä tarkastelujakson pidentämiselle ovat muun muassa:
- päätoiminen opiskelu
- sairauspäiväraha-/osasairauspäivärahakausi
- vanhempainvapaakausi ja enintään 3-vuotiaan lapsen hoito
- asevelvollisuus ja siviilipalvelus
Hyväksyttävä syy pidentää tarkastelujaksoa kestonsa ajan. Esimerkiksi 5 kuukauden pituinen vanhempainvapaa pidentää tarkastelujaksoa 33 kuukauteen.
Työssäoloehtoon ei huomioida aikaa, jolta olet saanut osasairauspäivärahaa tai alennettua sairausajan palkkaa. Tällaisten tilanteiden aikana tehty työ voidaan kuitenkin ottaa huomioon tarkastelujaksoa pidentävänä enintään 7 vuoden ajalta.
Voinko menettää kertyneen työssäoloehdon?
Voit menettää kertyneen työssäoloehdon, jos
- olet poissa työmarkkinoilta yli 6 kuukautta ilman hyväksyttävää syytä. Hyväksyttäviä syitä eivät ole muun muassa itsenäinen työnhaku ilman, että olet ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi työvoimaviranomaiselle, oleskelu ulkomailla ilman työ- tai opiskelupaikkaa tai jos olet palkattomalla työ-/virkavapaalla etkä ole vapaan aikana muussa työssäoloehtoa kerryttäväassä työssä, päätoimisesti opiskelemassa tai muuta vastaavaa)
- toimit päätoimisena yrittäjänä yli 18 kuukautta
- työttömyyskassaa vaihdettuasi vanhan ja uuden työttömyyskassan jäsenyyksien väliin on jäänyt yli kuukauden katkos, jonka aikana et ole ollut kummankaan kassan jäsen
Näissä tilanteissa voimme maksaa ansiopäivärahaa vasta, kun olet täyttänyt työssäoloehdon kokonaan uudelleen esimerkiksi työmarkkinakatkoksen päättymisen jälkeen.
Työssäoloehdon täyttyminen uudelleen
Työssäoloehdon täyttyminen tutkitaan aina, kun haet ansiopäivärahaa. Voit kerryttää uutta työssäoloehtoa myös silloin, jos haet soviteltua päivärahaa osa-aikatyön tai satunnaisen työn ajalta.
Työssäoloehto täyttyy uudelleen, kun sinulle on kertynyt uutta työssäoloehtoa 12 kalenterikuukautta sen jälkeen, kun edellinen työssäoloehto on täyttynyt. Kun työssäoloehto täyttyy uudelleen, tarkistetaan päivärahasi määrä, enimmäismaksuaika (300/400/500 päivää) nollataan ja asetetaan omavastuuaika. Samalla siirryt päivärahan tason porrastamisen piiriin.
Jos työssäoloehto täyttyy omaehtoisten opintojen tai työvoimakoulutuksen aikana, enimmäisaika alkaa alusta vasta koulutuksen päätyttyä. Koska enimmäisaika ei voi uusiutua kesken koulutuksen, on tärkeää tarkistaa ennen koulutuksen alkamista, mihin saakka ansiopäivärahan enimmäisaika riittää. Enimmäisajan täyttymisen jälkeen voit hakea Kelasta työmarkkinatukea.
Kun työssäoloehto täyttyy uudelleen, tarkistetaan päivärahasi määrä, enimmäismaksuaika nollataan ja asetetaan omavastuuaika. Samalla siirryt päivärahan tason porrastamisen piiriin.
Ansiosidonnaisen päivärahan rajoitukset
Vaikka jäsenyys- ja työssäoloehtosi täyttyisivät, ei ansiosidonnaiseen päivärahaan ole kuitenkaan aina oikeutta. Alla on listattu eri tilanteita, joissa oikeutta ansiosidonnaiseen päivärahaan ei synny.
Ansiosidonaisen päivärahan rajoitukset
Vaikka edellä mainitut päivärahan edellytykset täyttyisivät, ei päivärahaan kuitenkaan ole oikeutta, jos
- olet päätoiminen opiskelija
- olet päätoiminen yrittäjä tai työllistyt päätoimisesti omassa työssä (esim. omaishoitaja)
- olet palkattomalla virkavapaalla
- saat irtisanomisajan palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta tai muuta työsuhteen päättymiseen liittyvää taloudellista etuutta työnantajalta (esimerkiksi eropaketti, kultainen kädenpuristus).
- saat yli kaksi viikkoa kestäneen kokoaikatyön päätyttyä lomakorvausta, joka jaksotetaan. Jaksotusajalta ei ole oikeutta ansiopäivärahaan. Lue lisää alempaa kohdasta ”Mikä on lomakorvauksen jaksotus.”
- olet ase- tai siviilipalveluksessa
- suoritat vankeusrangaistusta
- olet sairaalahoidossa tai muussa vastaavassa laitoshoidossa
- saat estävää sosiaalietuutta
- olet yli kaksi viikkoa kestävässä kokoaikaisessa työsuhteessa
Jos olet kokoaikaisessa työsuhteessa, olet saanut enimmäisajan (300 päivää) Kelan sairauspäivärahaa, olet edelleen työkyvytön eikä työnantajallasi ole tarjota sinulle työkykyäsi vastaavaa työtä, voi sinulla tietyin edellytyksin olla oikeus ansiopäivärahaan työsuhteesta huolimatta. Lue lisää tästä poikkeustilanteesta kohdasta Sairastuminen ja työkyvyttömyys.
Miten muut sosiaalietuudet vaikuttavat ansiosidonnaiseen päivärahaan?
Osa sosiaalietuuksista estää ansiosidonnaisen päivärahan maksamisen, osa vähennetään päivärahasta ja osalla ei ole mitään vaikutusta päivärahaan.
Estävät sosiaalietuudet
Alla olevat etuudet ovat sellaisia, jotka estävät ansiosidonnaisen päivärahan maksamisen
- raskausraha ja eritysisraskausraha
- vanhempainraha
- erityishoitoraha
- sairauspäiväraha ja osasairauspäiväraha
- täysi työkyvyttömyyseläke (myös määräaikainen kuntoutustuki)
- kuntoutusraha
- vanhuuseläke
- työuraeläke
Lista ei ole tyhjentävä.
Sosiaalietuudet, jotka vähennetään päivärahasta
Alla olevat etuudet vähennetään täysimääräisesti ansiosidonnaisen päivärahan määrästä
- lasten kotihoidon tuki. Etuus vähennetään yleensä myös puolisolle maksettuna, paitsi jos puoliso on työttömänä ja hän hoitaa lasta kotona eikä lapsen hoidon vuoksi ole oikeutettu työttömyysetuuteen, tai jos puoliso saa kotihoidon tuen lisäksi raskaus- tai erityisraskausrahaa tai vanhempainrahaa)
- osatyökyvyttömyyseläke ja osakuntoutustuki
- joustava hoitoraha ja osittainen hoitoraha
- toisesta valtiosta saatu työkyvyttömyysetuus
Listaus ei ole tyhjentävä
Sosiaalietuudet, joilla ei ole vaikutusta ansiosidonnaiseen päivärahaan
Alla olevilla etuuksilla ei ole vaikutusta ansiosidonnaiseen päivärahaan
- lapsilisä
- lasten kotihoidon tuen kuntalisä
- lapsen hoitotuki
- asumistuki ja eläkkeensaajan asumistuki
- vammaistuki
- osittainen varhennettu vanhuuseläke
- eläkettä saavan hoitotuki
- muutosturvaraha
- henkilön itselleen ottama vapaaehtoinen eläke
Listaus ei ole tyhjentävä
Mikä on lomakorvauksen jaksotus?
Lomakorvaus on korvaus pitämättömistä vuosilomista silloin, kun lomia ei ole pidetty työsuhteen aikana. Sama asia tunnetaan myös nimellä vapaajaksokorvaus. Sen käsittely on päivärahan kannalta sama kuin lomakorvauksen. Sen sijaan lomaraha on eri asia, eikä sitä jaksoteta.
Jos saat lomakorvausta yli kaksi viikkoa kestäneestä kokoaikatyöstä, lomakorvaus jaksotetaan. Tämä tarkoittaa, että ansiosidonnaisen päivärahan maksu voi alkaa vasta jaksotusajan jälkeen. Lomakorvaus jaksotetaan myös silloin, kun sitä on maksettu työsuhteen aikana jokaisen palkan yhteydessä.
Huomioithan, että jaksotusajan jälkeen voidaan vielä asettaa omavastuuaika. Omavastuuaika ja lomakorvauksen jaksotusaika eivät voi kulua samaan aikaan.
Osa-aikatyöstä tai enintään kaksi viikkoa kestävästä kokoaikatyöstä maksettavaa lomakorvausta ei jaksoteta. Sen sijaan se huomioidaan sovitellussa päivärahassa samalla tavalla kuin osa-aikatyön palkka.
Miten jaksotusaika lasketaan?
Jaksotusaika lasketaan jakamalla lomakorvaus laskennallisen päiväpalkan määrällä. Tulokseksi saadaan jaksotettavien päivien määrä. Vain arkipäivät ma-pe kuluttavat jaksotusaikaa (myös arkipyhät).
Lomakorvauksen jaksotusaika alkaa yleensä työsuhteen päättymisestä eteenpäin.
Esimerkki: Näin lomakorvaus jaksotetaan
Minnan yli kaksi viikkoa kestänyt kokoaikainen työsuhde päättyy 31.12.2025. Hänen laskennallinen päiväpalkkansa on 170 euroa. Työsuhteen päättyessä Minnalle maksetaan pitämättömistä lomista lomakorvausta yhteensä 1 700 euroa.
Jaksotuspäivien määrä saadaan jakamalla lomakorvauksen määrä päiväpalkalla:
1 700 € / 170 € = 10 päivää
Lomakorvaus jaksotetaan siis kymmenelle arkipäivälle 1.1.2026 alkaen. Jaksotusaika on 1.1.–14.1.2026, eikä ansiopäivärahaa makseta tältä ajalta.
Jaksotuksen jälkeen voidaan vielä asettaa seitsemän arkipäivän omavastuuaika. Tässä esimerkissä ansiopäivärahan maksaminen voisi alkaa aikaisintaan 26.1.2026.
Mitä tarkoittaa taloudellisen etuuden jaksottaminen?
Jos saat työnantajaltasi työsuhteen päättyessä taloudellisen etuuden (esimerkiksi tukipaketin, kultaisen kädenpuristuksen tai erorahan), se siirtää työttömyysetuuden alkamista. Työttömyysetuutta ei makseta eikä omavastuuaikaa lasketa siltä ajalta, jolle etuus jaksotetaan.
Jaksotus lasketaan päättyneestä työsuhteesta saamasi palkan perusteella. Jaksotusaika riippuu siitä, kuinka monen työpäivän palkkaa etuus vastaa. Jos saat samalla myös lomakorvausta, summat lasketaan yhteen ja jaksotetaan yhdessä.
Pidäthän työnhakusi voimassa työvoimaviranomaisella myös jaksotuksen aikana. Näin sinut katsotaan olevan työmarkkinoilla. Jos työnhakusi katkeaa yli kuudeksi kuukaudeksi ilman hyväksyttävää syytä, voit menettää jo kertyneen työssäoloehdon.
Omavastuuaika
Kun haet ansiosidonnaista päivärahaa, sinulle saatetaan asettaa omavastuuaika. Omavastuuaika asetetaan, kun haet ansiosidonnaista päivärahaa ensimmäisen kerran ja jos täytät työssäoloehdon tullessasi päivärahan hakijaksi. Omavastuuaika on seitsemän arkipäivän työttömyyttä vastaava aika, jolta ei yleensä makseta päivärahaa. Omavastuuajan on täytyttävä 8 peräkkäisen kalenteriviikon aikana.
Osa-aikatyötä tehdessä omavastuuaika kertyy yleensä hitaammin, kuin kokonaan työttömänä ollessa. Tällöin omavastuuaika lasketaan tekemiesi työtuntien perusteella niin, että omavastuuaika vastaa seitsemää täyttä työpäivää.
Työnhaun tulee olla voimassa ajalla, jolle omavastuuaika ollaan asettamassa. Omavastuuaikaa ei voida asettaa samanaikaisesti karenssin tai lomakorvauksen jaksotuksen ajalle. Sitä ei voida asettaa myöskään ajalle, jolta päivärahaoikeus on hylätty työajan ylittymisen vuoksi.
Esimerkki omavastuuajasta, kun hakija on kokonaan työtön
Annikan työsuhde päättyy 31.12.2025, ja hän hakee ansiosidonnaista päivärahaa 1.1.2026 alkaen. Hänen työnhakunsa on voimassa 1.1.2026 alkaen. Annika on pitänyt kaikki kertyneet lomat työsuhteen aikana, joten hänelle ei makseta lomakorvausta.
Annikan työssäoloehto täyttyy 31.12.2025, joten hänelle asetetaan omavastuuaika ajalle 1.1.2026 – 11.1.2026. Hänelle maksetaan ansiopäivärahaa 12.1.2026 alkaen.
Esimerkki omavastuuajasta, kun hakijalle on asetettu karenssi ja hänelle on maksettu lomakorvausta
Eemeli on irtisanoutunut työstään, minkä vuoksi työvoimaviranomainen on asettanut hänelle karenssin ajalle 1.12.2025 – 11.1.2026. Lisäksi Eemelille on maksettu lomakorvausta pitämättömistä vuosilomista, ja lomakorvaus jaksotetaan ajalle 1.12.2025 – 31.1.2026.
Eemeli täyttää työssäoloehdon 30.11.2025, mutta hänen omavastuuaikansa voidaan asettaa vasta 1.2.2026 alkaen, kun sekä karenssi että lomakorvauksen jaksotusaika ovat päättyneet. Eemelin omavastuuaika tulee ajalle 1.2.2026 – 10.2.2026, ja hänelle voidaan maksaa ansiosidonnaista päivärahaa 12.2.2026 alkaen.
Esimerkki omavastuuajasta, kun hakija on osa-aikatyössä
Sabina tekee osa-aikatyötä 8 tuntia päivässä maanantaista keskiviikkoon, eli yhteensä 24 tuntia viikossa. Hänen työssäoloehtonsa täyttyy 30.11.2025, ja omavastuuaika asetetaan 1.12.2025 alkaen.
Hänen alallaan sovellettavan työehtosopimuksen mukaan hänen enimmäistyöaikansa on 40 tuntia viikossa eli 8 tuntia päivässä (40h / 5 = 8h). Omavastuuaika on seitsemää täyttä työpäivää vastaava aika, eli yhteensä 7 * 8h = 56h
Omavastuuaikaan voidaan huomioida viikossa: (40h – 24h) = 16h
Omavastuuaikaa kertyy ajalla 1.2.2026 – 14.2.2026 yhteensä 2 * 16 = 32h
Loput 8 tuntia saadaan päiväkohtaisesti 15.2.2026 alkaen. Maanantaista keskiviikkoon Sabina tekee täyttä työaikaa, joten niiltä päiviltä omavastuuaikaa ei kerry ollenkaan. Torstaina hän on kokonaan työtön, eli tuolloin omavastuuaikaa kertyy 8 tuntia.
Nyt koko omavastuuaika 40h on saatu kerättyä ajalta 1.12.2025 – 18.12.2025. Sabinalle voidaan maksaa ansiosidonnaista päivärahaa 19.12.2025 alkaen.
Milloin omavastuuaika asetetaan uudelleen?
Uusi omavastuuaika asetetaan aina, kun täytät työssäoloehdon uudelleen. Jos esimerkiksi haet osa-aikatyön ajalta jatkuvasti soviteltua päivärahaa, seuraamme jokaisen hakemuksen yhteydessä työssäoloehtosi kertymistä. Kun 12 kuukauden työssäoloehto jälleen täyttyy, laskemme päivärahasi määrän uudelleen, nollaamme enimmäiskestolaskurin ja asetamme omavastuuajan.
Työvoimaviranomaisen asettama karenssi on eri asia kuin työttömyyskassan asettama omavastuuaika
Karenssi
Työvoimaviranomaisen asettama karenssi on eri asia kuin työttömyyskassan asettama omavastuuaika. Karenssi on korvaukseton määräaika, jonka ajalta ei yleensä makseta päivärahaa.
Työvoimaviranomainen voi määrätä karenssin esimerkiksi silloin, jos irtisanoudut työstä, kieltäydyt työstä tai palvelusta tai jos laiminlyöt palveluprosessia.
Karenssien pituudet ovat 7, 14 tai 45 päivää. Karenssiaikaan lasketaan kaikki viikonpäivät maanantaista sunnuntaihin. 1.3.2026 alkaen tulee voimaan lakimuutos, jonka myötä työnhakuun ja työvoimapalveluihin liittyvän karenssit muuttuvat (esimerkiksi ei saavu paikalle työvoimaviranomaisen kanssa sovittuun tapaamiseen tai ei hae työtä sovitulla tavalla).
| Seuraamus 28.2.2026 saakka | Seuraamus 1.3.2026 alkaen |
|---|---|
| 1. kerta vuoden aikana: huomautus | 1. kerta vuoden aikana: 7 päivän karenssi |
| 2. kerta vuoden aikana: 7 päivän karenssi | 2. kerta vuoden aikana: työssäolovelvoite (oikeus palautuu 6 viikon työllä tai te-palvelulla) |
| 3. kerta vuoden sisällä: 14 päivän karenssi | |
| 4. kerta vuoden sisällä: työssäolovelvoite (oikeus palautuu 12 viikon työllä tai te-palvelulla) |
Jos haet ansiopäivärahaa karenssin päättymisen jälkeen, lähetä ensimmäinen hakemus, kun karenssin päättymisestä on kulunut kaksi täyttä kalenteriviikkoa (ma-su). Ilmoita hakemuksella, mitä olet tehnyt karenssin aikana. Jos olet ollut palkkatyössä, toimita selvitys työskentelystäsi karenssin aikana (työsopimus ja viikkotuntiselvitys, jos työstä on maksettu palkkaa tehtyjen työtuntien perusteella).
Jos olet eri mieltä sinulle asetetusta karenssista, lähetä meille kassaan ansiosidonnaisen päivärahan hakemus myös karenssin ajalta, Annamme sinulle tällöin kielteisen päätöksen ansiopäivärahasta kassalle toimitetun karenssilausunnon perusteella, ja sinulla on oikeus valittaa tästä päätöksestä. Lisätietoa päätöksestä valittamisesta voit lukea kohdasta Päätöksestä valittaminen ja takaisinperintä.
Kuinka pitkään ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan?
Ansiosidonnaisen päivärahan enimmäiskesto riippuu siitä, kuinka pitkä työhistoriasi on ja minkä ikäinen olet silloin, kun työttömyys alkaa.
Ansiosidonnaista päivärahaa voidaan maksaa:
- 300 päivältä, jos työhistoriaa on enintään 3 vuotta
- 400 päivältä, jos työhistoriaa on yli 3 vuotta
- 500 päivältä, jos olet täyttänyt työssäoloehdon sen jälkeen, kun olet täyttänyt 58 vuotta ja sinulla on vähintään 5 vuotta työhistoriaa viimeisen 20 vuoden ajalta
- ikääntyneillä työnhakijoilla voi olla oikeus ansiosidonnaisen päivärahan lisäpäiviin, jos enimmäisaika täyttyy. Voit lukea lisää lisäpäivistä Lähestyn eläkeikää -osiosta.
Kolmen vuoden työhistoriaa laskettaessa mukaan huomioidaan kaikki palkkatyö, jota olet tehnyt 17 vuotta täytettyäsi.
Viiden vuoden työhistoriaa laskettaessa sekä 58 vuoden ikä että vähintään viiden vuoden työhistoria tulee olla saavutettu ennen työssäoloehdon täyttymistä. Työhistoriaan lasketaan kaikki työ, josta sinulle on karttunut eläkettä palkansaajana tai yrittäjänä 18-vuotiaasta alkaen.
Miten päivät kertyvät enimmäiskestolaskuriin?
Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan enintään viideltä arkipäivältä viikossa (ma-pe, mukaan lukien arkipyhät). Päivät kertyvät enimmäiskestolaskuriin seuraavasti:
- jos olet kokonaan työtön ja päivärahaa maksetaan täytenä, enimmäiskestolaskuriin kertyy yksi päivä jokaista maksettua päivää kohti. Näin on myös, jos päivärahaa maksetaan porrastettuna 80% tai 75% tasolle.
- jos saat soviteltua päivärahaa, päiviä kertyy suhteessa siihen, kuinka suuri maksettu päiväraha on täyteen päivärahaan verrattuna. Näin on myös silloin, jos päivärahaa maksetaan sekä porrastettuna että soviteltuna
Enimmäiskeston kertyminen kokonaan työttömällä
Niko on kokonaan työtön, ja hän hakee päivärahaa ajalta 1.1.2026 – 31.1.2025. Hänelle maksetaan täyttä päivärahaa tuolta ajalta, Ajalle osuu 22 arkipäivää, joten hänelle maksetaan päivärahaa 22 päivältä. Enimmäiskestolaskuriin kertyy siten 22 päivää.
Enimmäiskeston kertyminen osa-aikatyössä olevalla
Kaisa on osa-aikatyössä ja hän hakee päivärahaa ajalta 1.1.2026 – 31.1.2026. Hänen täyden päivärahansa määrä on 85,00€/päivä. Kaisalle maksetaan soviteltua päivärahaa 850€. Enimmäiskestolaskuriin kertyy siten:
850€ / 85,00€ = 10 päivää
Enimmäiskeston kertyminen, kun maksetaan sekä soviteltua että porrastettua päivärahaa
Ilmari hakee päivärahaa ajalta 1.1.2026 – 31.1.2026. Hänen täyden päivärahansa määrä on 85,00€/päivä. Hänelle maksetaan osa-aikatyön palkkaa tammikuussa 1000€, eli palkka vähentää päivärahan määrää 1000€ * 0,5 / 21,5 = 23,26€/päivä.
Ilmari on kuitenkin jo päivärahan porrastamisen piirissä, ja täyden päivärahan määrä on laskenut 80% tasolle, eli porrastettuna täysi päiväraha on 85,00€ * 0,8 = 68,00€/päivä. Soviteltua päivärahaa maksetaan tammikuulta:
22 * (68,00€ – 23,26€) = 22 * 44,74€ = 984,28€
Soviteltu ja porrastettu ansiopäiväraha kerryttää enimmäiskestolaskuria ja porrastuslaskuria yhteensä:
984,28€ / 68,00€ = 14 päivää
Muuta tässä osiossa
-
Ansiosidonnaisen päivärahan määrä
Ansiosidonnainen päiväraha koostuu peruspäivärahasta ja palkkatuloihin perustuvasta ansio-osasta. -
Ansiosidonnaisen päivärahan hakeminen
Kun jäät työttömäksi, ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi työvoimaviranomaiselle viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi.